WORDS OF ALF-NILSEN BØRSSKOG

Alf Nilsen-Børsskog once said: "Mie en valinu kieltä, kieli valitti minut" — a motto that still resonates with many people in the Kven community.

When it comes to Kven literature, his six novels are essential reading. For those who want to explore distinctive and unique Kven vocabulary more deeply, these works are a must.

Kvensk Institutt - Kainun Institutti has published the dictionary called Sana-Aitta, which was compiled by Vappu Inkeri Pyykkö, on its website free of charge. The dictionary is a collection of Kven words drawn from Alf Nilsen-Børsskog's novels Kuosuvaaran takana and Aittiruto. The e-book includes words, personal names, place names, and phrases used in the books.

This page aims to recreate the spirit of Sana-Aitta, this time focusing on another of Alf Nilsen-Børsskog's titles: Elämän alku – Varhaiset vuođet. We will, at times, include translations and usage notes, and if we are uncertain about a word, we will indicate this with a comment. 

A

annastaat (vt.) to give (+ all.) | å gi (+ all.) (syn. anttaat) (VV 14)

aunas (sub.) a thing, a material, a topic | et emne, et materiale (VV 21)

autastaat (vt.) to help | å hjelpe (syn. auttaat) (VV 5)

• Sinä sunnuntaipäivänä Soffi-mamma oli menny autastahan Anni-ämmii, mammaansa, ko hänen mies oli sairastunnu. (On that very Sunday, Mother Soffi had gone to help Granny Anni, who was her mother, because her husband had fallen ill.)

attama (sub.) fjord ice | fjordis (VV 6)

F

fiili (sub.) Nordic sour yoghurt | rømmekolle (VV 13)

färilinen (adj.) colorful | fargerik (VV 6)

färilisesti (adv.) colorfully | fargerikt (VV 6)

• Niin färilisesti pappa muisteli, ... (Father told the story colorfully (making it come alive), ...)

H

hajjuvesituoksu (sub.) fragrance | en duft (VV 19)

• Noussevan löylyn myötä uleltui monifäristen kukkakenttiin hajjuvesituoksu emänittenki nenhiin. (Along with the damp air, the fragrance of the multi-colored flower fields reached the housewives' noses.)

hakastaat (vt.) to chop, to hit, to knock, to chop up | å hogge, å hugge, å slå, å banke (syn. hakata) (VV 10)

• Joskus nuori mies oli autastannu kyllä paranastaat krannimiehen talonkatonki eli hakastaat uuđen hirsitalonki nuorele parskunnale. (Sometimes the young man would help his neighbors repair their roofs or chop logs to build a new house for a young couple.)

harkkuinen (adj.) rough, uneven | ruglete, ujevn (VV 7)

• Poika istuskeli ja kattoskeli ämmin kässii ja muottoi, ja näki, ette net oon niin harkkuiset. (The boy sat down and looked at Grandma's hands and their shape, and saw that they were rough.)

hauruttaat (vi.) to go bad, (of food) to decay | det at maten blir fordervet (syn. hauruut) (VV 14)

• Sinne ei pitäis päästä ilmaa, ettei kalat hauruttais. Jos kalhaan pannee vähän suolaa, niin net kessääntyvät. (Air shouldn't get in there, so the fish doesn't decompose. If you put only a little salt in the fish, they will turn sour.)

huoteromuru (sub.) salmon belly | kjøttet på laksebuk (VV 13)

I

iloskella (vi.) to rejoice, to be delighted | å fryde seg, å glede seg (VV 27)

• «Nyt net tulhaan mamma ja pappa ja isoveli,» iloskeli hän ja laukosti lyhkäisillä lapsenjaloila otastahan tullijoita vasthaan. ("Now they're coming—Mama and Papa and big brother!" rejoiced the little boy, as he ran on his short legs to welcome them.)

istuskella (vi.) to sit, sit for a while | å sitte, å småsitte (syn. istuut) (VV 5)

• Hän oli niin nuori, silloin ko hän sunnuntaiaamuina istuskeli papan polvela ja kuunteli hänen muisteluksii merenpyyđöstä, ... (He was so young, when he sat on his dad's lap every Sunday morning and listened to his stories about fishing, ...)

J

jatkaila (vt.) to carry on, to continue | å gå vidre, å si vidre (VV 5)

• ..., jatkaili pappa sunnuntaiaamun muistelusta, ... (..., father carried on story of Sunday morning, ...)

jopajo (adv.) even | til og med (VV 19)

joutoaika (sub.) leisure, free time, spare time | fritid (VV 20)

joutopäivä (sub.) a day off | en fridag (VV 19)

juurikiskottu putaatti (vi.) a freshly dug potato | nyhøstede poteter (VV 13) ⇾ kiskoot putaattiita (to dig potatoes (lit. to dig potatoes))

jännipyssy (sub.) rabbit hunting gun | harejaktgevær (VV 28)

• Ja hän alkoi pölkkäilehän, ko hän havaitti viholisen tullevan Hietatien alla. Itte hän oli tuvan siljola, jännipyssy valmhiina. Mutta viholinen vain likeni ette likeni. (He began to feel a creeping fear as he noticed the enemy coming down along Hietatie. He stood in the house yard himself, with his rabbit-gun ready. But the enemy only drew closer and closer.)

jätästäät (vt.) to leave something behind, to abandon (+ ill. or all.) | å etterlate, å la bli igjen, å forlate (+ ill. eller all.) (VV 8)

K

kaarenttuut (vi.) to arch | å bue seg (VV 20)

• Kohđi kaarenttuuvvaa, kesäsinistä taivasta. (Towards an arching, cerulean sky.)

kammastaat (vt.) to comb | å greie, å kamme (syn. kammata) (VV 9)

• Pappa itte oli kammastannu tumman tukkamsa takaisinpäin, ... (Father himself had combed his dark hair to the back, ...)

karkko (sub.) shoal | en sandbanke (VV 5)

kattoskella (vt.) to look at (+ part.) | å se på (+ part.) (VV 7)

kessäänttyyt (vi.) (of fish) to go sour | det at fisker blir sure eller fordervet (syn. kessäinttyyt) (VV 14)

kesäsininen (sub.) azure, cerulean | himmelblå (VV 20)

kiehuskella (vi.) to bubble, to simmer | å boble, å koke, å småkoke (VV 13)

• Ko vesi alkoi hyvin kiehuskelehan, laitasti mies kalatki siihen. (When the water started to bubble, the man put the fish inside.)

kiikustaat (vi.) to climb, take a climb | å klatre (VV 36)

• «Pesaisemma nyt vielä käđet,» sanosti mamma pojale, ennen ko het kiikustethiin taas lohthaan. ("Let's give our hands one more wash," the mother said to the boy, before they climbed back up to the loft.)

kirjhaittaat (vt.) to write down quickly | å skrive ned noe raskt (VV 21)

klasireikä (sub.) a window opening | en vindusåpning (VV 6)

kokkoila (vt.) to collect, to pick (+ part. and + ela. or abl.) | å samle, å plukke (+ part. og + ela. eller abl.) (syn. kovota, plokata, poimiit) (VV 7)

• Hänelä oli käsiseppä mies, joka kesälä kokkoili rekipuutavaraa mettästä, ... (She had a husband skilled with his hands, who collected sled wood from the forest during the summer…)

korreila ittensä (vi.) to dress up with | å pynte (+ ade.) (VV 10)

• Niilähän se nuori mies korreili ittensä kirkkopyhinä, ... (The young men dressed himself up with those on the holiday, ...)

kovanlainen (adj.) hard, sturdy | hard (syn. kova) (VV 14)

kuđela (vt.) to knit (+ part.) | å strikke (+ part.) (syn. kuttoot, kuđoskella) (VV 9)

kuđoskella (vt.) to knit (+ part.) | å strikke (+ part.) (syn. kuttoot, kuđela) (VV 9)

kuosuttaat (vt.) to treat (a guest) (+ all.) | å spandere (på gjester) (+ all.) (VV 17)

• Äijiki oli keittelemässä lohta. Vierhaileki äiji aikoi kuosuttaat lohta, mutta hänen pikkupoika ei kyllä halunu nyt lohta. (Grandpa was cooking up some salmon. He was planning to treat the guests to some too, but his little boy definitely didn't want any salmon right now.)

kusihoppu (sub.) the urge to go, the need to pee | tissetrang (VV 17)

kuulestaat (vt.) to hear | å høre (syn. kuula) (VV 7)

• Pikkupoika rauhoittui, vaikka selvästi hän oli juuri äskoin kuulestannu hukan ulvoskellevan Paussokan lajela. (The little boy calmed down, though he surly just heard a wolf howling on the summit of Paussokka.)

kärröttie (sub.) wagon road | vognvei (VV 17)

käsiseppä (adj.) skillful, skilled with one's hands | nevedyktig, nevenyttig (VV 9)

käännystäät (vi.) to turn | å vende seg (VV 15)

L

lamphaanpaimen (sub.) a shepherd | en gjeter (VV 5)

laitastaat (vt.) to prapare, to set, to place | å lage, å sette (syn. laittaat) (VV 13)

laskettaat sölälens (vi.) to lie down on one's back | det å ligge flatt (ved flatt sengeleie) (VV 14)

• Hänki lasketti sölälens pojan vierheen ja sanoi: «Nyt met poika nukaattamma vielä hyvät keskipäiväunet tässä.» (He, too, layed down next to the boy and said: "Now we boys can sleep good tight here.")

laukoskella (vi.) (of animal) to run (+ gen. ympäri) | å springe (+ gen. ympäri) (VV 6)

leikastaat (vt.) to cut | å kutte (syn. leikata) (VV 13)

lujeskella (v.) to count, to tally up | å telle opp (VV 24)

lukaista (v.) to count once, to tally up once | å telle opp én gang (VV 24)

• Ja ko mamma oli lukaissu lamphaat ja puhustannu niitten kans, annastannu niile suupalan leippää niin het jätästethiin kesyt lamphaat karittoinens mettälaitumille. (And as the mother had counted the number of sheeps and talked with them, she gave them a bite of bread, then the tame sheep left their lambs to the wooded pastureland.)

lykästäät (vt.) to push, to postpone | å skyve, å utsette (syn. lykätä) (VV 16)

• Silloin olis helppo lykästäät karphaan vesile. (Then it would be easy to push the gableboat to the water.)

lähđestäät (vi.) to go | å gå, å dra (syn. lähteet) (VV 23)

• Ko kala kypsyi, Kirsti-täti aikoi lähđestäät kothiin. (When the fish was cooked, Aunt Kirsti was about to leave for home.)

M

muistela (vt.) to tell (+ ympäri or ela.) | å fortelle (+ ympäri eller ela.) (VV 5)

mujattaat (vi.) to smile, to to smile briefly | å smile, å smile kort (VV 16)

• «Kyllä se mie kyllä kuulen, ette snikkarin poika sie kyllä olet,» mujatti Leena pojale. ("Of course, I have heard that you are the son of the carpenter," smiled Leena to the boy.)

määvätellä / määvättellä (vi.) to keep bleating, (of a sheep) to baa | å breke (VV 24)

• Net vielä määvättelthiin ko ruokkomuori lähti. (They continued to bleat as their foster mother walked away.)

N

naakiskella (vi.) to sneak, to tiptoe | å liste seg, å trippe (VV 24)

• «Jaa ko sie naakiskelet sieltä navetan tavustaa,» ... ("And as you sneak from the back of the barn," ...)

nokanalusparta (sub.) mustache | en bart, en barter, en mustasje (syn. parta nokan alla) (VV 11)

nosthaattaat (vt.) to lift something or someone using your hands, to uplift, to hold up (+ all. or ill.) | å løfte noe eller noen opp med hender (+ all. eller ill.) (VV 7)

• Ämmi nosthaatti pojan sänkhyyn, jossa hän nukaatti, ... (Grandma lifted the boy into his bed, ...)

nenäkeula (sub.) boat bow | fremre del av en båt, en baug (VV 30)

niesta (sub.) lunch bag, food to take with you | niste (VV 14)

näjestäät (vt.) to see | å se (syn. nähhä) (VV 20)

• Ja ko poika tuli takaisin, Johanna ei halunu näjestäätkhään häntä. (And when the boy came back, Johanna didn't want to see him at all.)

nälkyny (adj.) hungry, starving | utsultet, sulten (VV 29)

• Aina talonemänällä oli verestä voileippää nälkynheelle vierhaale. (The housewives always had fresh sandwiches for the hungry stranger.)

näytästäät (vt.) to show (+ all.) | å vise (+ all.) (VV 6)

• Ko tänne toisen kerran tullee kirkkopyhä, niin mie aijon näytästäät sinule, kummainen se raura oon, ... (When the holiday comes again, I will show you what kind of lyme grass it is.)

O

opionnelinen (adj.) overjoyed, thrilled | overlykkelig (VV 19) ⇾ uncertain meaning

otastaat (vt.) to take | å ta (VV 13)

P

painastaat (vt.) to dye (+ part. and tran.) | å farge (+ part. og tran.) (syn. färjätä) (VV 10)

• Pasmoittain emäntä oli ostelu valkkeeta pumpulilankkaa Hesteniemen kauppamieheltä ja painastannu sitä punaiseksi ja siniseksi, ko pyhäpeltissä ja -pauloissa sehän kuitenki piti olla kolme loistaavaa färrii. (The wife of the house had bought white cotton yarn by the bundle of 60 from the merchant in Hesteniemi and dyed them red and blue, since there simply had to be three-brilliant-color belt and ribbons on the holy day.)

palmikoittestaat (vt.) to keep braiding, to braid, to weave | å flette (VV 25)

• Mamma häätyi tyhä palmikoittestaat heinät uuđesti, «ko minun Pikkupoika ei ole vielä oppinu palmikoittehan.» (Mother just had to keep braiding the grass again, "as my little boy hasn't learned how to braid yet.")

paukkuskella (vi.) (VV 6) ⇾ uncertain meaning

papanpappa (sub.) grandfather | en farfar (VV 7)

paranastaat (vt.) to improve, to repair, to heal | å forbedre, å bedre, å reparere, å helbrede (syn. paranttaat) (VV 10)

parta nokan alla (sub.) mustache | en bart, en barter, en mustasje (syn. nokanalusparta) (VV 11)

paskakieli (sub.) children's language, childish language | et barnespråk (VV 8)

passaila (vt.) to watch, to look after | å passe (syn. passata) (VV 8)

• «Mitä pappa tanoi,» kysäis poika paskakielelä. «En mie sanonu mithään. Muistin vain sitä aikkaa ko mie olin pikkupoika, niin ko sieki olet nyt, ja kävelin mamman eli papan kans näitä törmii, passailemassa lamphaita ja lehmii eli kokkoilemassa marjoi.» ("What did Dad say?" the boy asked in his childish language. "I didn’t say anything. I was just remembering the time when I was a little boy, like you are now, and I used to walk with my mom and dad on these hills, watching over the sheep and picking berries.")

pestästäät (vt.) to wash | å vaske (syn. pestä) (VV 13)

petäjänpiki (sub.) birch bark resin | en harpiks, en kvae (VV 15)

pitästäät (vt.) to put | å legge, å sette (syn. pistäät) (VV 13)

• Mies pistästi ison lohen, ... (The man put down the big salmon, ...)

pistäät tukon (v.) to apply bandage, to put on a bandage, to put on a band-aid (+ ill. or all.) | å sette et plaster, å legge en forbinding (+ ill. eller all.) (VV 37)

• Mutta ko mamma pyhkäisi pois veren ja puhalteli vielä vähän pojan kippeetä peukaloo ja pisti siihen tukon, niin kaikki oli taas hyvin. (But once the mother had wiped away the blood, blew a little on the boy's sore thumb, and applied a piece of cloth to it, everything was alright again.)

praamaila (vt.) to brag (+ part.) | å skryte (+ part.) (VV 9)

priimhaattaat (vt.) to scribble down, to write down quickly | å rable ned (VV 21)

• «Näin se poika pittää kirjhaittaat nimen,» sanosti mies pojale juuri vähän ennen ko iltakokoukset alethiin, ja hän priimhaatti oman nimen puolivalmisheen varsiaunhaasheen. ("That's how you should scribe the name, boy," said the man shortly before the evening meetings started, and he scribble down his own name on the half-finished axe handle.)

puhuskella (vt.) to speak, to talk (+ ela., + gen. kans or + all.) | å snakke (+ ela., + gen. kans eller + all.) (syn. puhhuut, praatata) (VV 8)

puhustaat (vt.) to chatter, to chat (+ ela., + gen. kans or + all.) | å snakke (+ ela., + gen. kans eller + all.) (VV 24)

päälispiimäpunkkipyramiidi (sub.) fermented yoghurt pyramid | rømmekollepyramid (VV 13)

R

raakastaat (vt.) to shave (beard) | å barbere (syn. raakata) (VV 8)

• Parran mies oli raakastannu terävällä raakaveittelä. (The barber had shaved with a sharp razor knife.)

raura (sub.) lyme grass | en strandrug (VV 5)

ressi (sub.) seashore (especially lower ones) | lav sjøstrand (VV 5)

reviskellä (vt.) to pull on | å dra på (VV 11)

• Älä sie poika reviskele äijin parttaa. Se tekkee kippeesti. (Don't pull on grandpa's hair, it hurts.)

ryypästäät (vt.) to sip, to drink, to have a drink | å supe, å drikke, å ta en drink (syn. ryypätä) (VV 11)

• Silloin pappa heitti muistelemasta, pisti pojan laattile, ryypästi kupin kaffii ja nosthaatti pojan taas polvele ja jatkais muisteluu. (Then the father paused his story, set the boy down on the floor, took a sip of coffee, and lifted him back onto his knee and carried on the story. )

räävyskellä (vi.) to scream repeatedly, to cry repeatedly | å skrike uavbrutt, å gråte uavbrutt (VV 37)

• «Älä sie vain tyhä leikkaa ittesti,» varoitteli mamma. Mutta vähän aijan päästä hän kuuli, ette poika alkoi räävyskelehän. ("Don't cut yourself," the mother cautioned. But before long, she heard the boy starting to cry.)

S

sanostaat (vt.) to say | å si (VV 6)

siirhäättäät (vt.) to move someone or something (+ all. or ill.) | å flytte (+ all. eller ill.) (syn. siirttäät) (VV 6)

siljas (adj.) smooth | glatt (VV 28) ⇾ uncertain meaning

• Yksin poika kuljeskeli pimmeitä mettii, kiikuskeli silkhaita, pystöt pahtoi, joista hän ushein oli juuri puttoomassa musthaan, ukhaavhaan järvheen. (The boy wandered alone in the dark forests, climbing up the smooth, steep cliff, from which he often fell into the black, threatening lake.)

snikkari (sub.) a carpenter | en snekker (VV 10)

souđastella (vt.) to row (a boat) | å ro (VV 5)

suolapijo (sub.) a handful of salt | en neve salt (VV 13)

suolansilmä (sub.) a little bit of salt | litt salt (VV 13)

suoliit (vt.) to gut | å sløye (VV 13)

• Rauđutki mies suoli, leikasti päät ja pyrstöt pois, otasti lohen sölkäluun, pyrstön ja pään, huoteromurut ja uimukset, näppäis kalttiivettä ja pesaisi kalat, täytästi pađan veđelä, pisti suolapijon pathaan ja nosthaatti sen uunile. (The man gutted the char, cut away the heads and tails, and took the salmon’s backbone, tail, and head, the belly-bits and fins; he fetched some spring water and washed the fish, filled the pot, added a handful of salt, and set it upon the stove.)

säntätä (vi.) to jump suddenly, to rush in, to pounce (+ sisäle) | å ta seg inn (VV 6) ⇾ uncertain meaning

• Met luulima, ette hukka olis saattanu säntätä klasireikkä sisäle. (We thought that the wolf could have jumped in through the window opening. )

sythäättäät (vt.) to light, to ignite | å tenne på, å tenne (syn. sytyttäät) (VV 13)

sytäättäät (vt.) to light, to ignite | å tenne på, å tenne (syn. sytyttäät) (VV 20)

sölkäluu (sub.) spine, backbone | ryggrad (VV 13)

T

trenki (sub.) a boy | en gutt (VV 6)

tieraila (vi.) to play, to have fun | å leke, å more seg (VV 7)

tomhaattaat (vt.) to dump, to heave, to nudge, to shove, to push | å støte, å dytte, å skyve (VV 34)

• Merikasvit, niin ko tepput ja stuolat, olthiin hyvät elläimille. Mielelä lehmät pureskelthiin varipađassa kietettyy apetta, johon oli tomhaatettu vielä monta jauhopijjoo. (Sea plants, such as kelp and sea lettuce, were good for the livestock. The cows gladly chewed the fodder boiled in the cauldron, into which several handfuls of flour had been added.)

tortti (sub.) a spinning wheel | en rokk (syn. rukki) (VV 10)

tulestaat (vi.) to come, to visit | å komme, å besøke (syn. tulla) (VV 7)

• ... hän oli kiitolinen, ette hänen oma poikaki oli tulesti kylhään, ... (She was thankful that her own son also came to the village, ...)

tunnestaat (vt.) to feel, to know (personally) | å føle, å kjenne (syn. tuntteet) (VV 16)

• Ja poika tunnesti, ette siinä kämenessä oli jotaki hyvvää, josta hän tykkäis. (And the boy felt that there was something good in the palm, which he would like.)

tuvalatehty (adj.) homemade | hjemmelaget (syn. kotitekoinen) (VV 7) ⇾ tuvala (home, at home) + tehty (made)

täysi ihminen (sub.) an adult | en voksen person (syn. raavas ihminen) (VV 06)

täytästäät (vt.) to fill (+ ade.) | å fylle (+ ade.) (syn. täyttäät) (VV 13)

U

uimus (sub.) fin (of a fish) | finner på fisk (VV 13)

ulvoskella (vi.) to howl | å hyle (VV 6)

ullivesi (sub.) high tide | flo, høyvann (VV 16)

V

vieriskellä (vi.) (of time) to go by, to fly by | (om tid) å gå (syn. vieriit) (VV 10)

• Vuođet vieriskelthiin. (Years went by.)

virhaattaat (vt.) to rinse, to wash with only water | å skylle (VV 35)

väärtis (sub.) value, worth | en verdi (VV 9)

• Sitte hän kuteli mattoi ja vielä raanuiki tunturi-ihmisille, jokka kyllä mielelä ostelthiin niitä, ko het olthiin hyvät väärtikset. (He then wove carpets and rugs for the people living on the mountain plateau, who were willing to buy them because of their good value. )

Y

ymmyräisenlainen (adj.) round | rund (VV 9)

• Pojan lapsenkasvot olthiin vähän ymmyräisenlaiset, eikä kolmeskanttiset, niin ko papan. (The boy's face was slightly round, unlike his father’s triangular one.)