I ALF NILSEN-BØRSSKOGS SINE ORD

Alf Nilsen-Børsskog sa: "Mie en valinu kieltä, kieli valitti minut" — et visdomsord som resonnerer hos mange.

Alf Nilsen-Børsskog regnes som hovedfiguren i kvensk litteratur. Hans romanserie på seks bøker gir et unikt innsyn i det kvenske språket og ordforrådet.

Kvensk Institutt - Kainun Institutti har lagt ut Sana-Aitta på nettsida si, en digital ordboka utarbeidet av Vappu Inkeri Pyykkö. Den er gratis tilgjengelig her for nedlasting. Denne digitale utgaven er en omfattende samling av ord, egennavn, fraser og uttrykk hentet fra romanene Kuosuvaaran takana og Aittiruto.

Målet med denne sida er å videreføre arbeidet fra Sana-Aitta, med fokus Alf Nilsen-Børsskog sin roman: Elämän alku – Varhaiset vuođet. Vi forklarer ordenens betydning og bruk, og i tilfeller der bruksmåten er usikker, legger vi ved en kommentar.

annastaat (vt.) to give (+ all.) | å gi (+ all.) (syn. anttaat) (VV 14)

aunas (sub.) a thing, a material, a topic | et emne, et materiale (VV 21)

autastaat (vt.) to help | å hjelpe (syn. auttaat) (VV 5)

Sinä sunnuntaipäivänä Soffi-mamma oli menny autastahan Anni-ämmii, mammaansa, ko hänen mies oli sairastunnu. (På akkurat den søndagen, hadde mamma Soffi dratt til bestemor Anni, mora si, for å hjelpe henne fordi mannen hennes hadde pådratt seg en sykdom.)

attama (sub.) fjord ice | fjordis (VV 6)

fiili (sub.) Nordic sour yoghurt | rømmekolle (VV 13)

färilinen (adj.) colorful | fargerik (VV 6)

färilisesti (adv.) colorfully | fargerikt (VV 6)

Niin färilisesti pappa muisteli, ... (Faren fortalte meg historien på fargerikt vis, ...)

hajjuvesituoksu (sub.) fragrance | en duft (VV 19)

Noussevan löylyn myötä uleltui monifäristen kukkakenttiin hajjuvesituoksu emänittenki nenhiin. (Sammen med den fuktige luften nådde duften av de fargerike blomstene fra engen husmoras nese.)

hakastaat (vt.) to chop, to hit, to knock, to chop up | å hogge, å hugge, å slå, å banke (syn. hakata) (VV 10)

Joskus nuori mies oli autastannu kyllä paranastaat krannimiehen talonkatonki eli hakastaat uuđen hirsitalonki nuorele parskunnale. (Av og til hjalp den unge manenn naboene sine med å sette i stand taket deres eller med å hogge ved til å bygge et nytt hus for et nytt par.)

harkkuinen (adj.) rough, uneven | ruglete, ujevn (VV 7)

Poika istuskeli ja kattoskeli ämmin kässii ja muottoi, ja näki, ette net oon niin harkkuiset. (Gutten satte seg ned og kikket på hendene til bestemor, og så at de var ru.)

hauruttaat (vi.) to go bad, (of food) to decay | det at maten blir fordervet (syn. hauruut) (VV 14)

Sinne ei pitäis päästä ilmaa, ettei kalat hauruttais. Jos kalhaan pannee vähän suolaa, niin net kessääntyvät. (Ikke slipp luften inn, så blir ikke fiskene sure. Om du tilsetter bittelitt salt, blir de sure.)

huoteromuru (sub.) salmon belly | kjøttet på laksebuk (VV 13)

iloskella (vi.) to rejoice, to be delighted | å fryde seg, å glede seg (VV 27)

«Nyt net tulhaan mamma ja pappa ja isoveli,» iloskeli hän ja laukosti lyhkäisillä lapsenjaloila otastahan tullijoita vasthaan. («Nå kommer de – mamma, pappa og storebror!» frydet smågutten seg, mens han løp imot dem på de korte beina sine for å ønske dem velkommen.)

istuskella (vi.) to sit, sit for a while | å sitte, å småsitte (syn. istuut) (VV 5)

Hän oli niin nuori, silloin ko hän sunnuntaiaamuina istuskeli papan polvela ja kuunteli hänen muisteluksii merenpyyđöstä, ... (Han var ennå så liten når han satte seg på fanget til pappa hver søndagsmorgen og hørte på fortellingene om fisketuren ...)

jatkaila (vt.) to carry on, to continue | å gå vidre, å si vidre (VV 5)

..., jatkaili pappa sunnuntaiaamun muistelusta, ... (..., faren fortsatte videre historien fra søndagsmorgen, ...)

jopajo (adv.) even | til og med (VV 19)

joutoaika (sub.) leisure, free time, spare time | fritid (VV 20)

joutopäivä (sub.) a day off | en fridag (VV 19)

juurikiskottu putaatti (vi.) a freshly dug potato | nyhøstede poteter (VV 13) ⇾ kiskoot putaattiita (å grave opp poteter (lit. å høste poteter))

jännipyssy (sub.) rabbit hunting gun | harejaktgevær (VV 28)

Ja hän alkoi pölkkäilehän, ko hän havaitti viholisen tullevan Hietatien alla. Itte hän oli tuvan siljola, jännipyssy valmhiina. Mutta viholinen vain likeni ette likeni. (Han begynte å kjenne en krypende angst når han la merke til en fiende som kom langs Hietatien. Han sto i husets hage med harejaktgeværet parat, men fienden kom stadig nærmere.)

jätästäät (vt.) to leave something behind, to abandon (+ ill. or all.) | å etterlate, å la bli igjen, å forlate (+ ill. eller all.) (VV 8)

kaarenttuut (vi.) to arch | å bue seg (VV 20)

Kohđi kaarenttuvvaa, kesäsinistä taivasta. (Mot den buende, blå/himmelblå himmelen.)

kammastaat (vt.) to comb | å gre, å kamme (syn. kammata) (VV 9)

Pappa itte oli kammastannu tumman tukkamsa takaisinpäin, ... (Faren hadde gredd det mørke håret sitt bakover selv, ...)
karkko (sub.) shoal | en sandbanke (VV 5)

karkko (sub.) shoal | en sandbanke (VV 5)

kattoskella (vt.) to look at (+ part.) | å se på (+ part.) (VV 7)

kessäänttyyt (vi.) (of fish) to go sour | det at fisker blir sure eller fordervet (syn. kessäinttyyt) (VV 14)

kesäsininen (sub.) azure, cerulean | himmelblå (VV 20)

kiehuskella (vi.) to bubble, to simmer | å boble, å koke, å småkoke (VV 13)

Ko vesi alkoi hyvin kiehuskelehan, laitasti mies kalatki siihen. (Da vannet var kokt opp, satt mannen fiskene til side.)

kiikustaat (vi.) to climb, take a climb | å klatre (VV 37)

«Pesaisemma nyt vielä käđet,» sanosti mamma pojale, ennen ko het kiikustethiin taas lohthaan. («La oss vaske hendene en gang til,» sa mora til gutten før de klatret opp på loftet.)

kirjhaittaat (vt.) to write down quickly | å skrive ned noe raskt (VV 21)

klasireikä (sub.) a window opening | en vindusåpning (VV 6)

kokkoila (vt.) to collect, to pick (+ part. and + ela. or abl.) | å samle, å plukke (+ part. og + ela. eller abl.) (syn. kovota, plokata, poimiit) (VV 7)

Hänelä oli käsiseppä mies, joka kesälä kokkoili rekipuutavaraa mettästä, ... (Hun hadde en nevenyttig mann som samlet inn trevirke fra skogen for å bygge sleder…)

korreila ittensä (vi.) to dress up with | å pynte (+ ade.) (VV 10)

Niilähän se nuori mies korreili ittensä kirkkopyhinä, ... (Den unge manne pyntet seg sammen med dem som var på ferie, ...)

kovanlainen (adj.) hard, sturdy | hard (syn. kova) (VV 14)

kuđela (vt.) to knit (+ part.) | å strikke (+ part.) (syn. kuttoot, kuđoskella) (VV 9)

kuđoskella (vt.) to knit (+ part.) | å strikke (+ part.) (syn. kuttoot, kuđela) (VV 9)

kuosuttaat (vt.) to treat (a guest) (+ all.) | å spandere (på gjester) (+ all.) (VV 17)

Äijiki oli keittelemässä lohta. Vierhaileki äiji aikoi kuosuttaat lohta, mutta hänen pikkupoika ei kyllä halunu nyt lohta. (Bestefar tilberedte litt laks. Han tenkte å spandere på gjestene også, men gutten hadde ikke lyst på laks for tiden.)

kusihoppu (sub.) the urge to go, the need to pee | tissetrang (VV 17)

kuulestaat (vt.) to hear | å høre (VV 7)

Pikkupoika rauhoittui, vaikka selvästi hän oli juuri äskoin kuulestannu hukan ulvoskellevan Paussokan lajela. (Gutten roet seg ned, selv om det sikkert var ulvehylen han hørte på Paussokka-fjelltoppen.)

kärröttie (sub.) wagon road | vognvei (VV 17)

käsiseppä (adj.) skillful, skilled with one's hands | nevedyktig, nevenyttig (VV 9)

käännystäät (vi.) to turn | å vende seg (VV 15)

lamphaanpaimen (sub.) a shepherd | en gjeter (VV 5)

laitastaat (vt.) to prapare, to set, to place | å lage, å sette (syn. laittaat) (VV 13)

laskettaat sölälens (vi.) to lie down on one's back | å ligge flatt (ved flatt sengeleie) (VV 14)

Hänki lasketti sölälens pojan vierheen ja sanoi: «Nyt met poika nukaattamma vielä hyvät keskipäiväunet tässä.» (Han lå óg ved gutten og sa «nå får vi gutter sove godt her.»)

laukoskella (vi.) (of animal) to run (+ gen. ympäri) | å springe (+ gen. ympäri) (VV 6)

leikastaat (vt.) to cut | å kutte (syn. leikata) (VV 13)

lujeskella (v.) to count, to tally up | å telle opp (VV 24)

lukaista (v.) to count once, to tally up once | å telle opp én gang (VV 24)

Ja ko mamma oli lukaissu lamphaat ja puhustannu niitten kans, annastannu niile suupalan leippää niin het jätästethiin kesyt lamphaat karittoinens mettälaitumille. (Samtidig som mora talte opp og snakket med sauene, ga hun dem noen brødbiter, og etterpå lot de tamme sauene lammene sine være igjen på beitemarka.)

lykästäät (vt.) to push, to postpone | å skyve, å utsette (syn. lykätä) (VV 16)

Silloin olis helppo lykästäät karphaan vesile. (Da ville det vært lettere å skyve gavlbåten til vanns.)

lähđestäät (vi.) to go | å gå, å dra (syn. lähteet) (VV 23)

Ko kala kypsyi, Kirsti-täti aikoi lähđestäät kothiin. (Da fisken ble ferdiglaga/ godt stekt, var tanta Kirsti i ferd med å dra.)

muistela (vt.) to tell (+ ympäri or ela.) | å fortelle (+ ympäri eller ela.) (VV 5)

mujattaat (vi.) to smile, to to smile briefly | å smile, å smile kort (VV 16)

«Kyllä se mie kyllä kuulen, ette snikkarin poika sie kyllä olet,» mujatti Leena pojale. («Selvsagt har jeg hørt at du er sønnen til snekkeren,» smilte Lena til gutten.)

määvätellä / määvättellä (vi.) to keep bleating, (of a sheep) to baa | å breke (VV 24)

Net vielä määvättelthiin ko ruokkomuori lähti. (De fortsatte å breke når fostermora dro avgårde.)

naakiskella (vi.) to sneak, to tiptoe | å liste seg, å trippe (VV 24)

«Jaa ko sie naakiskelet sieltä navetan tavustaa,» ... («Og mens du lurer deg på baksiden av låven,» ...)

nokanalusparta (sub.) mustache | en bart, en barter, en mustasje (syn. parta nokan alla) (VV 11)

nosthaattaat (vt.) to lift something or someone using your hands, to uplift, to hold up (+ all. or ill.) | å løfte noe eller noen opp med hender (+ all. eller ill.) (VV 7)

Ämmi nosthaatti pojan sänkhyyn, jossa hän nukaatti, ... (Bestemora la barnet til sengs, ...)

nenäkeula (sub.) boat bow | fremre del av en båt, en baug (VV 30)

niesta (sub.) lunch bag, food to take with you | niste (VV 14)

näjestäät (vt.) to see | å se (syn. nähhä) (VV 20)

Ja ko poika tuli takaisin, Johanna ei halunu näjestäätkhään häntä. (Johanna ville ikke se gutten i det hele tatt da han kom tilbake.)

nälkyny (adj.) hungry, starving | utsultet, sulten (VV 29)

Aina talonemänällä oli verestä voileippää nälkynheelle vierhaale. (Husmødrene hadde alltid ferske smørbrød til den utsultede fremmede.)

näytästäät (vt.) to show (+ all.) | å vise (+ all.) (VV 6)

Ko tänne toisen kerran tullee kirkkopyhä, niin mie aijon näytästäät sinule, kummainen se raura oon, ... (Når høytiden kommer skal jeg vise deg hva slags strandrug det er.)

opionnelinen (adj.) overjoyed, thrilled | overlykkelig (VV 19) ⇾ usikker betydning

otastaat (vt.) to take | å ta (VV 13)

painastaat (vt.) to dye (+ part. and tran.) | å farge (+ part. og tran.) (syn. färjätä) (VV 10)

Pasmoittain emäntä oli ostelu valkkeeta pumpulilankkaa Hesteniemen kauppamieheltä ja painastannu sitä punaiseksi ja siniseksi, ko pyhäpeltissä ja -pauloissa sehän kuitenki piti olla kolme loistaavaa färrii. (Husmoren hadde kjøpt 60 garnnøster fra kjøpmannen i Hesteniemi og farget dem røde og blå, for til høytiden måtte de ha sterke farger.)

palmikoittestaat (vt.) to keep braiding, to braid, to weave | å flette (VV 25)

Mamma häätyi tyhä palmikoittestaat heinät uuđesti, «ko minun Pikkupoika ei ole vielä oppinu palmikoittehan.» (Mamma måtte fortsette med å flette gress, «fordi lillegutten min ikke har lært seg å flette ennå.»)

paukkuskella (vi.) (VV 6) ⇾ usikker betydning

papanpappa (sub.) grandfather | en farfar (VV 7)

paranastaat (vt.) to improve, to repair, to heal | å forbedre, å bedre, å reparere, å helbrede (syn. paranttaat) (VV 10)

parta nokan alla (sub.) mustache | en bart, en barter, en mustasje (syn. nokanalusparta) (VV 11)

paskakieli (sub.) children's language, childish language | et barnespråk (VV 8)

passaila (vt.) to watch, to look after | å passe (VV 8)

«Mitä pappa tanoi,» kysäis poika paskakielelä. «En mie sanonu mithään. Muistin vain sitä aikkaa ko mie olin pikkupoika, niin ko sieki olet nyt, ja kävelin mamman eli papan kans näitä törmii, passailemassa lamphaita ja lehmii eli kokkoilemassa marjoi.» («Hva sa pappa?» spurte gutten på barnespråket sitt. «Jeg sa ikke noe, jeg mintes bare den tiden da jeg var en smågutt som du er nå, og jeg pleide å gå med mamma og pappa på disse åsene mens vi skuet over sauene og plukket bær.»)

pestästäät (vt.) to wash | å vaske (syn. pestä) (VV 13)

petäjänpiki (sub.) birch bark resin | en harpiks, en kvae (VV 15)

pitästäät (vt.) to put | å legge, å sette (syn. pistäät) (VV 13)

Mies pistästi ison lohen, ... (Mannen satte den store laksen, ...)

pistäät tukon (v.) to apply bandage, to put on a bandage, to put on a band-aid (+ ill. or all.) | å sette et plaster, å legge en forbinding (+ ill. eller all.) (VV 37)

Mutta ko mamma pyhkäisi pois veren ja puhalteli vielä vähän pojan kippeetä peukaloo ja pisti siihen tukon, niin kaikki oli taas hyvin. (Da mora hadde tørket vekk blodet, blåste hun skånsomt på guttens ømme tommel før hun la på en forbinding. Og snart var alt bra igjen.)

praamaila (vt.) to brag (+ part.) | å skryte (+ part.) (VV 9)

priimhaattaat (vt.) to scribble down, to write down quickly | å rable ned (VV 21)

«Näin se poika pittää kirjhaittaat nimen,» sanosti mies pojale juuri vähän ennen ko iltakokoukset alethiin, ja hän priimhaatti oman nimen puolivalmisheen varsiaunhaasheen. («Det er sånn du skriver navnet» sa mannen like før kveldsmøtet, og deretter rablet han ned navnet på det halvferdige økseskaftet.)

puhuskella (vt.) to speak, to talk (+ ela., + gen. kans or + all.) | å snakke (+ ela., + gen. kans eller + all.) (syn. puhhuut, praatata) (VV 8)

puhustaat (vt.) to chatter, to chat (+ ela., + gen. kans or + all.) | å snakke (+ ela., + gen. kans eller + all.) (VV 24)

päälispiimäpunkkipyramiidi (sub.) fermented yoghurt pyramid | rømmekollepyramid (VV 13)

raakastaat (vt.) to shave (beard) | å barbere (syn. raakata) (VV 8 )

Parran mies oli raakastannu terävällä raakaveittelä. (Frisøren hadde barbert med en skarp barberkniv.)

raura (sub.) lyme grass | en strandrug (VV 5)

ressi (sub.) seashore (especially lower ones) | lav sjøstrand (VV 5)

reviskellä (vt.) to pull on | å dra på (VV 11)

Älä sie poika reviskele äijin parttaa. Se tekkee kippeesti. (Ikke lugg bestefar. Det gjør vondt!)

ryypästäät (vt.) to sip, to drink, to have a drink | å supe, å drikke, å ta en drink (syn. ryypätä) (VV 11)

Silloin pappa heitti muistelemasta, pisti pojan laattile, ryypästi kupin kaffii ja nosthaatti pojan taas polvele ja jatkais muisteluu. (Faren tok en pause i fortellingen, satte barnet på gulvet og tok en slurk kaffe, før han løftet barnet opp på fanget igjen og fortsatte historien.)

räävyskellä (vi.) to scream repeatedly, to cry repeatedly | å skrike uavbrutt, å gråte uavbrutt (VV 37)

«Älä sie vain tyhä leikkaa ittesti,» varoitteli mamma. Mutta vähän aijan päästä hän kuuli, ette poika alkoi räävyskelehän. («Pass på å ikke skjære deg,» advarte mora. Men straks etterpå hørte hun gutten gråte.)

sanostaat (vt.) to say | å si (VV 6)

siirhäättäät (vt.) to move someone or something (+ all. or ill.) | å flytte (+ all. eller ill.) (syn. siirttäät) (VV 6)

siljas (adj.) smooth | glatt (VV 28) ⇾ usikker betydning

Yksin poika kuljeskeli pimmeitä mettii, kiikuskeli silkhaita, pystöt pahtoi, joista hän ushein oli juuri puttoomassa musthaan, ukhaavhaan järvheen. (Gutten vandret alene i den mørke skogen, klatret oppover den glatte, bratte klippen hvor han ofte falt inn i den sorte, truende innsjøen.)

snikkari (sub.) a carpenter | en snekker (VV 10)

souđastella (vt.) to row (a boat) | å ro (VV 5)

suolapijo (sub.) a handful of salt | en neve salt (VV 13)

suolansilmä (sub.) a little bit of salt | litt salt (VV 13)

suoliit (vt.) to gut | å sløye (VV 13)

Rauđutki mies suoli, leikasti päät ja pyrstöt pois, otasti lohen sölkäluun, pyrstön ja pään, huoteromurut ja uimukset, näppäis kalttiivettä ja pesaisi kalat, täytästi pađan veđelä, pisti suolapijon pathaan ja nosthaatti sen uunile. (Mannen sløyet røyer, skar av hodene og halene, og tok ryggraden, halen, hodet, buken og finnene til en laks; hentet kildevannet for å skylle fiskene med, fylte gryten, tilsatt en neve salt, og satte hele gryten på ovnen.)

säntätä (vi.) to jump suddenly, to rush in, to pounce (+ sisäle) | å ta seg inn (+ sisäle) (VV 6) ⇾ usikker betydning

Met luulima, ette hukka olis saattanu säntätä klasireikkä sisäle. (Vi antok at ulvene hadde tatt seg inn gjennom vindusåpningen.)

sythäättäät (vt.) to light, to ignite | å tenne på, å tenne (syn. sytyttäät) (VV 13)

sytäättäät (vt.) to light, to ignite | å tenne på, å tenne (syn. sytyttäät) (VV 20)

sölkäluu (sub.) spine, backbone | ryggrad (VV 13)

trenki (sub.) a boy | en gutt (VV 6)

tieraila (vi.) to play, to have fun | å leke, å more seg (VV 7)

tomhaattaat (vt.) to dump, to heave, to nudge, to shove, to push | å støte, å dytte, å skyve (VV 34)

Merikasvit, niin ko tepput ja stuolat, olthiin hyvät elläimille. Mielelä lehmät pureskelthiin varipađassa kietettyy apetta, johon oli tomhaatettu vielä monta jauhopijjoo. (Vannplanter som tang og søl var godt egnet som fôr til husdyr. Kyrne tygget ivrig på det kokte fôret fra kjelen, som var tilsatt noen never mel)

tortti (sub.) a spinning wheel | en rokk (syn. rukki) (VV 10)

tulestaat (vi.) to come, to visit | å komme, å besøke (syn. tulla) (VV 7)

... hän oli kiitolinen, ette hänen oma poikaki oli tulesti kylhään, ... (Hun var takknemlig for at hennes sønn kom til bygda, ...)

tunnestaat (vt.) to feel, to know (personally) | å føle, å kjenne (syn. tuntteet) (VV 16)

Ja poika tunnesti, ette siinä kämenessä oli jotaki hyvvää, josta hän tykkäis. (Og gutten kjente at det var noe godt i hånda, som han kom til å like.)

tuvalatehty (adj.) homemade | hjemmelagd (syn. kotitekoinen) (VV 6) ⇾ tuvala (hjemme) + tehty (lagd)

täysi ihminen (sub.) an adult | en voksen person (syn. raavas ihminen) (VV 06)

täytästäät (vt.) to fill (+ ade.) | å fylle (+ ade.) (syn. täyttäät) (VV 13)

uimus (sub.) fin (of a fish) | finner på fisk (VV 13)

ulvoskella (vi.) to howl | å hyle (VV 6)

ullivesi (sub.) high tide | flo, høyvann (VV 16)

vieriskellä (vi.) (of time) to go by, to fly by | (om tid) å gå (syn. vieriit) (VV 10)

Vuođet vieriskelthiin. (Årene gikk.)

virhaattaat (vt.) to rinse, to wash with only water | å skylle (VV 35)

väärtis (sub.) value, worth | en verdi (VV 9)

Sitte hän kuteli mattoi ja vielä raanuiki tunturi-ihmisille, jokka kyllä mielelä ostelthiin niitä, ko het olthiin hyvät väärtikset. (Han vevde da pledd og tepper for dem som ferdedes på vidden, da de gjerne ville kjøpe dem grunnet den gode kvaliteten/verdien.)

ymmyräisenlainen (adj.) round | rund (VV 9)

Pojan lapsenkasvot olthiin vähän ymmyräisenlaiset, eikä kolmeskanttiset, niin ko papan. (Guttens fjes var temmelig rundt, til forskjell fra farens, som var trekantet.)

Page updated

Google Sites

Report abuse