KI ja minuriteettikielet — mikä oon Kväänin tulleevaisuus?

Konsti-intelligenssi tahi KI löytyy joka paikoista ulvos, ja siitä tullee parempi joka päivä. Vuotena 2025 World Economic Forumin rapportin jälkhiin KI ja masiinit korvathaan nuoin 9 miljuunaa työpaikkaa vuotheen 2030 saakka. KI oon kans merkinny sangen paljon koulutuksile, työmarkkinoille, ja muile aloile, ja oon käyty monet ja perustheeliset praatit KI:n vaikutuksen minuriteettikielhiin ympäri, ette oon muistelemisen väärti. Koska vain met kuulema sanan, pruukkaama sihata videopeliin persoonhiin eli ei-pellaaja-karaktäärhiin. Videopeliissä niinko Mario kart tahi Street Fighters, niissä olevvii karaktääriitä joilla ei saata pelata tahi jokka oon CPU:t kontroleeraa KI. Nyt ko puhuthaan KI:sta, se oon tavalisesti generatiivisen KI:n ympäri, eksemppeliinä oon ChatGPT:n tahi Copilotin tahi Midjourney. Tähän asti KI saa lissäänttyyvää huomaamista meän sammfynnissä, tulhaan kans kysymykset sen moraalista esile, kysheen ei-materiaalisten oikkeuksiitten ja tekkiijänoikkeuksiitten rikkomisesta myötälukkiin. Lakihan häyttyis käsitellä, ja se ei muuta sitä tosiassiita ette KI paranee päivä päivältä. Nykyinen generatiivisen KI:n pohjan pääle oon rakenettu sekä LLM-mallin (Large Language Models) ja NLP-mallin (Natural language processing) niin ette kirjottaa saarnoi erilaisissa kontekstiissä.

KI autastaa kääntähän jos hyvin koulutethaan, oon tyhä sormen painamisen päässä. KI toimii effektiivisesti ko käänttääjiitä ei ole paljon ja se säästää aikkaa. Mutta ihmettelenpä, oonko se muutamisti parempi jos met emmä luota täyesti KI:in? Esimerkiksi sen sanothaan ette islannin kieli tuli uhatuksi kieleksi ineternetin ja engelskan pion vuoksi, ja samala KI pahenttaa ihmisten lukutaittoo ja uskothaan olleevan käynissä kriisi.

Näyttää olleevan mooli ette tehhää assiita ilman feilittä, mutta tämä oon juuri prikulheen syy miksi KI:n apu ei pärjä viimen viimeksi.

Piian halluuma oppiit ja kirjottaat kunnon kväänii, mutta samhaan aikhaan saataa tunnustaat, ette se kans pärjää jos puhuisimma tyhä peruskväänii. Se kans pärjää jos met tekisimmä feiliitä, jos pää olis ihan sumussa puhuessa kväänii. Kielen praataminen, oppiminen askelet askelheelta, feiliitä tekeminen prosessin aikana oon assiit mikkä tehhään meistä ihmiset; net pitethään välii toinen toisessa, siitä perustamatta mitä kieltä KI koskettellee. 

Mikhään ei saata luoha tätä inhimillistä kokemusta. 

Revitaliseeraus oon inhimillinen kokemus ko taas ihmiset pois lukutaminen ei ole. Kaikila, tavustasta perustamatta, häytyis olla samat maholisuuet, oikkeuet ja velvolisuuet ottaat osan prosesshiin ja olla myötä vaikuttamassa.

Ko jonaki päivänä oon kvääninkielinen keskustelurobotti tahi vastaava, joka puhhuu kväänii huuilaavasti, se tekkee kysymyksen: Tarkottaako tämä oikheesti ette kieli siirttyy luonolisesti sukupolvelta toisele? Tosihan se oon, sitten tämä sieluton masiini ilman yhteisettä inhimillisettä kokemuksetta tule representeerahan individualistisen mailmankattomuksen, ja lopulta methän tulema rajalisiksi vaan ei KI. Tosihan se ei ole, häy'ymähän työtelä sen etheen ette kväänin kielen ja kylttyyrin nostethaan framile, ja eesvastauksena oon se ette kainulaiset arvot ja assiit viehään etheenkäsin suulisesti, oman kielen ja muitten ei-materiaalisten kommunikasjuunitappoin kautta.